Tieteellinen tutkimus

Tutkittu, todennettu ja turvallinen teknologia ilmanpuhdistukseen

Ei ole täysin samantekevää, millainen sisäilmanpuhdistin kotoa tai työpaikalta löytyy. Kaikki puhdistimet eivät tuota pelkästään puhdasta ilmaa, vaan synnyttävät sivutuotteena tilaan uusia sisäilmariskejä. Tutustu täysin puhdasta sisäilmaa tuottavan teknologiamme testituloksiin.

Kaikki ilmanpuhdistinmallimme käyttävät samaa kolmivaiheista keräävää suodatusteknologiaa. Esisuodatin, aktiivihiilisuodatin ja EPA/HEPA -suodatin varmistavat ensiluokkaisen puhdistustehon. Erona eri puhdistinmalleissamme on ulkonäön lisäksi vain kokoluokka, jolle puhdistin on mitoitettu.

 

Käyttämämme suodatusteknologia on tutkitusti täysin turvallinen

Teknologiamme on testattu ja todettu tehokkaaksi sekä laboratorio- että kenttätutkimuksissa ja mittauksissa Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n, Työterveyslaitos TTL:n ja TÜV:n toimesta. Toisin kuin useat muut teknologiat, UniqAir ei synnytä puhdistuksessa sivutuotteita. Tyypillisiä sisäilman riskejä lisääviä ilmanpuhdistimia ovat UV-, sähkö-, plasma- ja ionisointiteknologiaa hyödyntävät laitteet, jotka synnyttävät sivutuotteena otsonia tai haitallisia muuntuneita yhdisteitä. Lue lisää modernista ja turvallisesta teknologiastamme.

 

Mikä puhdistuskyvyssä on ratkaisevaa?

Merkittävin ilmanpuhdistimen tehoa kuvaava tekijä on erotuskyky. Sitä kuvataan prosenttiluvulla, joka kertoo kuinka monta prosenttia epäpuhtaudesta sitoutuu suodattimeen, kun ilma kulkee sen läpi yhden kerran.

Parempi erotuskyky johtaa ratkaisevaan suodatusominaisuuteen eli nopeuteen, jolla tilan epäpuhtauspitoisuus saadaan alenemaan.

Heikko erotuskyky on ominaista tehottomille tai hitaille puhdistimille, jotka eivät suoriudu korkeasta epäpuhtauspitoisuudesta. Ne tarvitsevat suurempia ilmamääriä eli useita kierrätyskertoja päästäkseen edes kohtuulliseen puhtaustasoon. Suuri ilmamäärä taas johtaa äänitason häiritsevään nousuun sekä vedon tunteeseen.

Erotuskyvyltään erinomaiset ja siksi nopeat puhdistimet pääsevät ratkaisevasti alempaan epäpuhtauspitoisuustasoon vähemmällä ilman kierrättämisellä. Puhdasta sisäilmaa syntyy alhaisemmalla äänitasolla ja ilman vedon tunnetta.

 

Yhtä tärkeää on se, miten ilmanpuhdistin kierrättää ilmaa huoneessa

Oikein suunniteltuna saavutetaan optimaalinen huuhtelukyky, joka varmistaa, että puhdas ilma pääsee huoneen kaikkiin kulmiin.

Konvektio saa epäpuhtaudet kerääntymään huoneen yläosaan. Siksi on tehokkainta poistaa epäpuhtaudet mahdollisimman ylhäältä.

Optimaalinen huuhtelu saavutetaan, kun epäpuhdasta ilmaa imetään mahdollisimman korkealta kaikista suunnista ja puhdasta ilmaa palautetaan laitteen alaosasta kaikkiin suuntiin.

 

UniqAir-teknologian laboratoriomittaukset

Käyttämämme teknologia on testattu laboratorio-olosuhteissa. VTT-testin koejärjestelyssä tila eristettiin ulkoisista tekijöistä. Kaikki puhdistettava ilma kulki puhdistimen läpi.

Puhtaan ilman tuotto kaasu- ja hiukkassuodatuksessa määritettiin alenemamenetelmällä hyödyntämällä amerikkalaista ilmanpuhdistinmittausstandardia ANSI/AHAM AC-1-2015. Kaasusodatuksessa testiaineena käytettiin tolueenia lähtöpitoisuustasoltaan 1 ppm (parts per million) ja hiukkassuodatuksessa nestemäisiä DEHS (di-ethyl-hexyl-sebacate) -hiukkasia.

Tutustu hiukkaserotusasteen tarkempiin tuloksiin tästä

Tuloksissa kaasumaisten epäpuhtauksien alenema oli lähes 100% ja hiukkaserotusaste oli kaikilla hiukkaskokoluokilla (0,1-2,5 µm)  > 99%, kun käytettiin E11-luokan hiukkassuodatinta.

Alla olevasta kuvaajasta voidaan todeta tolueenipitoisuuden lasku tunnin (1 h) aikana.

Tolueenipitoisuuden muutos tunnissa

Testaustulos todellisissa käyttöolosuhteissa

Todellinen ympäristö poikkeaa laboratorion suljetuista olosuhteista, minkä vuoksi olemme testanneet ja mitanneet suodatusteknologiamme todellisissa käyttöolosuhteissa yhdessä TTL:n kanssa.

Todellisessa tilanteessa epäpuhtautta syntyy jatkuvasti lisää ympäröivistä materiaaleista, kosteusvauriomikrobeista, liikenteestä sekä muista ympäristön tekijöistä. Puhdistuskyvyn kannalta on oleellista, että epäpuhtaus sitoutuu suodattimiin parhaalla mahdollisella erotuskyvyllä, mikä johtaa nopeaan epäpuhtausalenemaan ja pysyvästi alhaisempaan epäpuhtauspitoisuuteen.

Toteutimme kenttätestinä koemittauksen orgaanisten haihtuvien yhdisteiden (VOC = volatile organic compounds) suodatuksesta toimistoympäristössä yhdessä TTL:n kanssa. Mittauskohteena oli noin 25 m2 kokoinen toimistohuone. Ennen puhdistimen käyttöä testitoimiston TVOC -pitoisuus oli 130 µg/m3 ja puhdistimen käytön myötä pitoisuus putosi tasoon <10 µg/m3.

 Tutustu kenttätestin tarkempiin tuloksiin tästä

Mittasimme kenttäolosuhteissa lisäksi suodatusteknologiamme ilmansaaste- eli NOx-suodatuskyvyn yhdessä VTT:n kanssa. Testipaikkana oli Helsingin päärautatieaseman toimistosiipi lähiliikenteen bussipysäkkien vieressä. Alla olevasta mittauskäyrästä voidaan todeta välitön NO2-pitoisuuden alenema aina kun puhdistin oli päällä. Välittömästi puhdistimen sammuttamisen jälkeen NO2-pitoisuus nousi takaisin lähtöpitoisuuteensa.

Ilmanpuhdistimella oli välitön vaikutus sisäilman laatuun vilkasliikenteisen tien varrella.

Vuorokauden mittainen NO2 kenttäkoe Helsingissä

Helsingissä keskimääräinen sisätilojen NO2-pitoisuus on 30 µg/m3. Vuosiraja-arvo on 40 µg/m3 ja tuntiraja-arvo 200 µg/m3. Tuntiraja-arvo saa ylittyä vain 18 tuntia vuodessa. Helsingin arvot lähestyvät siis vuosiraja-arvoja, mutta jäävät vielä selkeästi tuntiraja-arvosta. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Lontoossa King’s Collegen 2016 tekemän tutkimuksen mukaan vuosiraja-arvot ylittyivät 59 alueella tutkituista 97:stä. Saman suuntainen tilanne on kasvukeskuksissa ympäri maailman. Oheisessa kuvassa 10 pahinta aluetta Lontoossa.